Miten esitellä korut herrrkullisesti?

Tallinnan (krääsä)koruliike antoi mallia siitä, miten korut voi laittaa esille kekseliäästi:

Minua näyteikkuna hymyilytti ja inspiroi, vaikka itse korut eivät ole ollenkaan sellaisia mitä itse teen tai käytän. Kokonaisuus oli kuitenkin niin hauska (siis nuo ovat ihan oikeita muffinsseja!), että se antoi taas uuden perspektiivin korujen tekemiseen ja käyttämiseen.

Olen nyt sitten tilannut messinkiosia ja silkkinauhaa, jotta voisin tutustuttaa itseni uusiin materiaaleihin. Jännittää! Ja koska suureksi harmikseni Satuhelmi lopettaa, tilasin sieltäkin sitten tuttua ja turvallista... Pitäisi kuitenkin saada korutarvikkeet käyttöön! Kun on ollut korujumi pitkään, tarvikkeisiin pelottaa tarttua: mitä, jos en tälläkään kertaa saa mitään aikaan? Sitä haluaisin tehdä käsitöitä ja rauhoittua niiden ääreen, mutta jostain syystä se on ollut hyvin vaikeaa viime aikoina.

Nyt, julkaistuani tämän tekstin, kurkistan korulaatikkooni ja yritän tehdä jotain. Wish me luck!

~Anniina~

Pikkujoulukorvikset

Korvakorut työpaikan pikkujouluihin. Hopeaa, labradoriittia ja punaiset, ihanaiset kvartsibrioletit (löyhä ilmaisu, ostin ne Helmiliinalta mutten enää muista tarkalleen mitä olivat).

Kamera oli sökönä, joka on hieman hankaloittanut tätä bloggaamista. Nyt on kuitenkin uusi pikkupokkari kuvioissa ja synttärilahjaksi sain vielä ihanan Muistojen korut -kirjan, joka jo ensisilmäyksellä sai mieleni kuhisemaan ideoista.

Viime kuussa pienen potkun korujen tekemiseen sain jo siitä, kun opetin työkaveriani koruilun ihmeelliseen maailmaan. Tätä tapaamista varten järjestin vielä korulaatikotkin uuteen uskoon, jotta korutarvikkeisiin tarttuminen helpottuisi entisestään. Ihana harrastus pitää minua edelleen otteessaan, vaikka aikaa sille onkin ollut valitettavan vähän viimeisen vuoden aikana.

Jouluna kuitenkin aina muutama koru valmistuu käärittäväksi lahjapakettiin, niistä lisää myöhemmin...

~Anniina~

Koruja häävieraalle

Elokuussa kävimme häissä.

Tarvitsin itselleni jotain juhlavaa, heleää, pääasiassa valkoista, kevyen pastellisävyistä.

Tämä on tulos.

Rannekoruun ihania, suloisia makeanvedenhelmikolikkoja (Satuhelmestä), pieniä makeanvedenhelmipalloja, hopeaa ja Bali-lukko.

Korvakoruihin niitä samoja perusaineksia.

Itse olen tyytyväinen, pitkästä aikaa. :)

Jämäpaloja

Nämä korut ovat valmistuneet vuosi sitten.

On ollut tarkoitus julkaista kuvat jo aikaisemmin, mutta luulin kadottaneeni aikaisemmin ottamani kuvat. Kunnes hetki sitten huomasin, että siellähän ne olivat valmiiksi muokattuina valokuvakansiossa. Muistin, että päätin silloin kerran, ettei näissä ole mitään julkaisemisen arvoista. No, paremman puutteessa. :)

Joskus tulee tehtyä jotain erilaista. Ostin monta vuotta sitten hankolaisesta vaatekaupasta puuhelmikorun 2 eurolla. Juuttilangassa oli jonossa isoreikäisiä, värittömiä puuhelmiä. Pituutta oli metrin verran. En käyttänyt "korua" juuri koskaan. En silloin harrastanut koruilua, mutta onneksi tajusin säästää helmet. Niillehän on nyt ihan oikeata käyttöä!

Tähän mustavalkoiseen, valkoiseen nauhaan sidottuun koruun olen jopa ihan tyytyväinen. Helmet on maalattu mustalla ja valkoisella. Simppeliä ja yksinkertaista.

Tämä koru taas tuntui niin hyvältä idealta paperilla.

Helmien huokoinen pinta ja riittämättömän pensselit kuitenkin aiheuttivat sen, ettei visiot saaneet täydellistä toteutusta.

En ole käyttänyt korua kertaakaan. Se, että jätski sujahti koruun vahingossa väärin päin (siitä tippuu pisara hieman väärään suuntaan), on syistä vähäisin.

Cupcakekoruksi ristitty koru säilyy kuitenkin laatikossa muistuttamassa minua siitä, että joskus kannattaa tutkia ennen kuin hutkii - ja suunnitella työ kunnolla.

Viikolla tuli tehtyä hääjuhlaan korut. Ovat vielä kuvaamista vailla, palaan asiaan!

~Anniina~

Käsityötä tämäkin

Tervehdys uudesta kämpästäni!

Kamalan pitkä aika vierähtänyt taas edellisestä päivityksestä, enkä vieläkään voi tarjota korupäivitystä. En ole juurikaan tehnyt koruja valmiiksi. Muutin yhteen poikaystäväni kanssa, ja kahden asunnon muuttaminen yhteen osoitteeseen on niin työlästä, ettei korutarvikelaatikkoa ehtinyt edes vilkaista. Muuton yhteydessä taas joku oli pyöräyttänyt laatikon pari kertaa ympäri (!), jonka takia ennen muuttoa hartaudella järjestelemäni laatikosto oli tuhannensekaisin. Mutta, nyt olen taas riittävän pitkään vain ihastellut kaupungilla näkemiäni koruja, ja ryhtynyt taas askartelemaan. Hiljaa hyvä tulee?

Jottei päivitys jäisi täysin kuvattomaksi, esittelen mitä tuli leivottua juhannuksena synttäreitä viettäneelle ystävälle:

Mansikka-vadelma-suklaakakku

Kesällä on luonnollisesti hyödynnettävä tuoreita marjoja, joten täytteeseen päätyi mansikkaa ja vadelmaa. Lisäksi joukkoon ripottelin maitosuklaalastuja.

Kakkua kootessani joukkoon etsiytyi vielä vaniljakreemiä ja kermavaahtoa:

Ohjeen tein Kinuskikissan suklaakakkuohjeen mukaan, mikä oli erinomainen resepti. Kyseessä ei ole mitään perinteinen sokerikakkupohja, vaan jotain paljon mehevämpää ja suklaisempaa, joka säilyi niin ihanan kosteana jopa yön yli, ettei kakku täytettäessä kaivannut mitään kostuketta.
Linkki ohjeeseen.

Koristuspuoli oli tällä kertaa hutaisten suoritettu, kun aika ja ennen kaikkea välineet loppuivat kesken. Kai se pursotinpussi voisi olla ihan hyvä ostos.

Jotain muutakin on tullut askarreltua, niistä ehkä lisää myöhemmin...

Mukavaa heinäkuuta!

~Anniina~

Koristetta kaulaan

Kolme samana iltana syntynyttä:

Välipäivitys

Pakko päivittää tänne jotain, edes joku tällainen simppeli kortin rupule, jotta päivitysaktiivisuus ei vallan tipahtaisi kuukausien mittaiseksi.

Kamera sisältöineen lähti vahingossa poikaystävän matkaan, mutta toivottavasti ensi viikolla saisin taas päivitettyä tänne ihan korujakin. Siihen asti!

Huomaatte ehkä, että yritin päivitellä blogin ulkoasua - toivottavasti parempaan. En vain millään keksi miten saan tuon bannerin kuvan keskelle kaikkea, se ihan väkisin haluaa änkeä itsensä tuonne reunaan. Omat vajavaiset taidot ei ihan riitä tämän ratkaisemiseen. Eipä mittään!

Ihanaa alkukevättä, kyllä se vaan täällä on jo! :)

~Anniina~