Tässä kuvakertomus melkein epäonnistuneesta kuningasketjun patinoinnista kananmunalla, joka onneksi kääntyi iloksi seuraavana aamuna. Ketju oli siis lahja pikkuveljelleni ja kuva valmiista ketjusta löytyy postauksen lopusta. Punoin kaulakorun jo marraskuussa, mutta en millään uskaltanut patinoida sitä. Pyörittelin kirkasta ketjua käsissäni pitkään ja mietin, että onko se tarpeeksi "miehekäs" veljelleni. Päätös yrittämisestä kypsyi työvuoron jälkeen 22. joulukuuta, ja niinpä kotiin päästyäni keitin kananmunan ja heitin sen ketjun kanssa pussiin.
Muutaman tunnin päästä ketju näytti tältä, eikä tästä edes näy sitä kamalaa sinistä hohtoa, jota oli pitkin korua:
Ei varmastikaan ole yllätys, että alkoi hieman hermostuttaa, kun pussista paljastui tuon näköinen ketju. Ajattelin heti, että tässäkö sitä nyt meni 50 euroa hukkaan eikä veljelle enää ole yhtään lahjaa! Olin kyllä lukenut muiden patinointikokeiluista, joissa he olivat säilöneet ketjua kananmunan kanssa pussissa yön yli, ennen kuin se oli ollut hyvän näköinen. Viime kertainen patinointini taas oli ollut valmis jo tunnissa, joten ihmetytti, miksi nyt ei tapahdu samaa. Edellisellä kerralla se oli lähtenyt patinoimaan tasaisesti ja tummasti, nyt vain paikoitellen ja eri värein. Kauhistutti!
Uskon, että syy tähän on surkea yritykseni puhdistaa korua ennen sen laittamista kuuman kananmunan kanssa pussiin. Minulla ei nimittäin ollut asetonia, jota olin käyttänyt edellisellä kerralla, joten olin pessyt sitä tehofairyn kanssa. Ja käytin kylmää vettä jonkin sellaisen syyn takia, mitä en ole vielä tänäänkään ymmärtänyt. Kuuma vesi olisi todennäköisesti pessyt fairyn kunnolla pois, mutta kylmällä vedellä peseminen todennäköisesti jätti pesuainejäämiä korun pintaan. Ja se varmaan aiheutti oudon sinisen hohdon ja muut värivirheet.
Epätoivoisena murskasin kananmunan keltuaista ja pyörittelin korua pussissa, jotta saisin hieman tummemman värin. Kun muutos alkoi hidastua, keitin toisen kananmunan ja laitoin sen pussiin. Sitten jätin sen yöksi pussiin ja yritin olla ajattelematta asiaa.
Aamulla vastassa oli tämä:
Ketju oli jo huomattavasti paremman näköinen, koska väri oli tasaisempi ja tummempi. Mutta edelleen se hohti sinistä. Otin sen silti pois pussista ja mietin mitä sille tekisi. Päätin kokeilla miltä näyttää, kun hankaa ohuttakin ohuemmalla hankauspaperilla ketjun pintaa. Ensimmäisen pikahankauksen jälkeen alkoi jo näyttää todella paljon paremmalta.
Sitten hankasinkin lisää varmaan tunnin ajan, pyörittelin ketjua ja yksittäisiä lenkkejä, jotta paikallistaisin sinisen värin ja hankasin niitä kohtia pois. Hiljalleen hohto alkoi kadota. Alusta lähtien avomieheni oli sanonut, että kannattaisi puhdistaa ketju vaikka kynsilakanpoistoaineella. Minulla oli kuitenkin vain jotain halpispoistoainetta, johon oli lisätty kaiken näköistä erilaisista öljyistä vitamiineihin. En uskaltanut käyttää sitä alussa (vaikka jälkikäteen ajateltuna ratkaisu oli varmasti ollut toimivampi kuin tehofairy+kylmä vesi -yhdistelmä), mutta nyt päätin kokeilla josko saisin sinistä hohtoa pois. Laitoin korun pakastepurkkiin ja sekoitin kunnolla. Sen jälkeen hankasin kuuman veden alla ylimääräiset aineet pois, käytin hopeanpuhdistusainetta ja -liinaa.
Hiljalleen alkoi näyttää hyvältä. Sain huokaista helpotuksesta, sillä kokeiluni oli kuin olikin onnistunut! Nyt oli lahja veljelleni ja olin hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Tässä kuva valmiista korusta kaulassa, tässä kuvassa värit ovat lähempänä totuutta kuin alemmassa kuvassa.
Lopputulos: patinoitu kuningasketju.
Joudun lataamaan kuvat blogiin netistä, joten ne ovat nyt hieman hassusti ja näkyvät vain puoliksi. Kokonaisen kuvan saa klikkaamalla haluttua kuvaa!
Kuva korusta ilman riipusta.
Anopille taas tein oili-ketjua ranteeseen. Myös äitini tilasi samanlaisen omalle tädilleen.
Appiukolle meni solmioneula, jossa ketjuna käärmeketjua. Tämän olin tehnyt valmiiksi jo lokakuussa.
